Vielä vuonna 2017 julkaistiin Mannerheim-postimerkkejä. Olisiko aika hylätä nationalismi, kun talvisodasta tulee kuluneeksi 80 vuotta?

km_talvisota

Kaksi vuotta sitten Posti taipui vihapuhujien painostuksesta ja toteutti Mannerheim 150v -postimerkin. Elettiin Suomi100-juhlavuotta. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 80 vuotta talvisodan syttymisestä. Moni odottaa nyt Mannerheim-postimerkkien hengessä Postilta talvisotateemaista postimerkkien sarjaa. Historioitsija Outi Silvennoinen suhtautuu asiaan kuitenkin kriittisesti.

“Talvisota on suomalaisille pyhä aihe, joka symboloi itsenäisyyskamppailua, sisua ja yhteenkuuluvuutta ulkoisia vihollisia vastaan. Talvisodan muiston vaaliminen saa ihmiset juuttumaan menneeseen ja haikailemaan maailmaa, johon ei ole enää paluuta.”

Tutkijan mukaan globaalissa ja monikulttuurisessa maailmassa on todennäköisempää, että uhka kytee maan rajojen sisällä:

“Äärioikeisto voi yrittää vallankaappausta tai muuten vain aloittaa sisäisiä levottomuuksia. Olemme jo nyt nähneet, miten äärioikeisto kokoontuu marssimaan joka itsenäisyyspäivä. Yhteiskunta on polarisoitunut meihin ja heihin.”

Silvennoisen mukaan mahdollinen talvisotateemainen postimerkkisarja olisi vaarallinen syöttö äärioikeiston lapaan. Hänen mielestään jo aikaisempi Mannerheim-postimerkki oli virhe, mutta siitä voi kuitenkin oppia.

“Moni itseään “kansallismieliseksi” tai “isänmaalliseksi” kutsuva, eli tosiasiassa äärioikeistolaisuuttaan peittelevä fasisti näki 100-vuotiaan Suomen teemavuoden mahdollisuutena hivuttaa tunkkaista maailmankuvaansa lähemmäs valtavirtaa.”

Tutkija muistuttaa, että kaksi vuotta sitten tavalliset ihmiset osallistuivat sosiaalisessa mediassa tietämättään useisiin äärioikeistolaisiin tempauksiin kuten sinivalkoisten profiilikuvafiltterien ja suomenlippukuvien jakamiseen. Äärioikeiston vaikutus ei myöskään rajoitu pelkästään internetiin.

“Moderni äärioikeistolaisuus pyrkii materialisoitumaan ulos internetin anonyymeiltä keskustelupalstoilta ja myös salonkikelpoistumaan. Esimerkiksi monissa kouluissa laulettiin keväällä islamofobista, toiseuttavaa ja juutalaiskristillistä ylivaltaa uusintavaa Suvivirttä.”

Silvennoinen kertoo todistaneensa itsekin katukuvassa nuorten poikien tekevän ok-käsimerkkiä, jolla on piilomerkitys “white power”. Tutkija kiihtyy esitellessään aihetta, ja hänen kauhunsekainen katseensa välittää aiheen dramaattisuutta. Hän on kuitenkin toiveikas. Silvennoinen ottaa määrätietoisesti lääkkeensä ja lasin vettä ja jatkaa pian rauhallisemmalla äänellä:

“Kun talvisodasta tulee taas kuluneeksi pyöreitä vuosia, meillä on mahdollisuus näyttää, että olemme päässeet siitä vihdoin yli.”

Kansallisen identiteetin rakentamiseen löytyy hänen mukaansa paljon terveempiäkin rakennuspalikoita kuin toksinen maskuliinisuus. Silvennoinen sanoo, että ilmastonmuutoksen torjumisesta voisi tulla uusi sankaritarina, joka liitettäisiin suomalaisten kunnianhimoiseen ilmastopolitiikkaan.

“Lisäksi suomalainen kulttuuri näyttää edelleen liian valkoiselta ja eurooppalaiselta. Sen sijaan, että näkisimme itsemme puolustajina tai vartijoina, voisimme jakaa, väistää ja antaa tilaa muille kulttuureille. Se olisi modernia sankaruutta.”, Silvennoinen lisää.